Niin on loma lähellä, että päässä vaan suhisee! En millään malttaisi enää tehdä töitä, tai yhtään mitään sen koommin - tahdon Lomalle! Autuas tekemättömyys, jouluruoat, lahjat, ihmiset ja lopulta pakoon kaikkea, rakkaan kanssa lämpöön ja valoon. Loma! Voih, vielä nämä päivät, kiireiset.

On se vaan sellainen kombo, työntäyteiset päivät, pyrkimys kymmenen tunnin uniin, jouluvalmistelut, itsestään huolen pitäminen, parisuhteen vaaliminen, tulevaisuuden suunnittelu.... Joskus mietityttää, miten meno muuttuisi, jos tässä vielä vaippoja vaihdettaisiin. Rauhottuisko se?

Noh, sit illalla rakkaani kertoi, että pariskunta, jonka häissä kultani oli ollut soittelemassa puolisentoista vuotta sitten, oli nyt laittanut eropaperit vetämään. Tässä välissä he ehtivät ottaa yhteisen lainan ja rakentaa talon. Ja sit tuli ero. Miten ihmeessä? Kun näitä esimerkkejä nyt on julkisuudesta ihan riittämiin, ja lähipiiri vahvistaa aistimukset: jengi eroo. Mutta miksi?

Mulle parisuhde on seikkailu, juhla, vaalittava asia josta pidetään kiinni hellästi, mutta täysillä. En tiedä, miten homma muuttuu, kun suhteeseen tulee lisää muuttujia (ihmisiä, materiaa, lainoja), mutta yhtä kaikki kyllä mä pyrin siihen, että tää suhde on suojeltava asia nro 1. On hurjaa elää ja nähdä, miten tää kaikki etenee.

IMG_0564-normal.jpg

Pukinkonttiin