IMG_0797-normal.jpg

Uhoava gnu ja Kertut

Saaresta palasi onnellinen, rauhallinen ja hyvin levännyt leidi. Olin löytämässä harmonian ja tasapainon itseni ja luonnon kanssa. Hengitin rauhallista ilmaa sisään ja stressi-ilmaa ulos. Aloin nähdä unia, nukuin pidempään kuin kertaakaan tänä vuonna. Kasvoistani näki, että on hyvä olla.

Eipä siihen tarvittu kuin kolme epärytmistä ja sekavaa päivää töissä, ja taas on psyyke ruvella. Itkuhan siitä tuli. Tännekin lupasin, että jätän työt mainitsematta, mutta nyt ollaan siinä pisteessä että olen hakenut apua ja näkemystä siihen, josko kärsin työuupumuksesta. Siksi kerron siitä täällä. Jos nimittäin on niin, että elämän raskaus johtuu työstä, haluan puhua siitä täälläkin. Ja miettiä ääneen, miksi on näin. En haluaisi tärvellä elämäniloa ja kaikesta nauttimista kärvistelyllä. Olen aika varma siitä, että olen väärällä alalla, ja se vesittää nyt taitoni nauttia elämästä.

Ensi viikolla on pääsykokeet yliopistolle. Ehkä uusi elämä alkaa silloin. Taas.