Huono päivä, huono päivä. Ei vaan auta, kun tekee mieli käpertyä pieneksi kävyksi viltin alle sohvan nurkkaan nyyhkyttämään mutta velvollisuus repii kohti maailmaa. Sit se näkyy kilometrien päähän, et toi ei vaan selvii tästä päivästä. Ja niillä mennään seittemänkolmeyheksän. Tai kakskytneljähoo. Hirveetä.

Näin käy, kun prinsessa ei saa tahtomaansa. Ei saa lasta, ei liittoa. Prinsessa vihaa työtään eikä halua tehdä sitä vaan oppia jotain, missä voisi olla hyvä. Päästä maailmaan, jossa oma pää kohtaa sopivan logiikan ja työstä voi saada tyydytyksen. Kyllä prinsessa kestää sen, jos ei saakaan lasta tai virallista siunausta suhteelleen, suhde kun on se kaiken kantava voima.

Näin tänään. Olen tempoillut niin julmetun kauan lapsiasian ja avioliittoasian kanssa, että en enää jaksa. Haluan vain olla miehen kanssa, olla ja koskettaa. Turhaa minä yritän nyhtää jos toinen ei halua. Haluan vähitellen oppia taas nukkumaan hyvin.

IMG_1861-normal.jpg
Googlaa Toriseva